Covid-19 tartunnan oireet ja levinneisyys kouluikäisillä lapsilla

Katsausartikkeli 29.4.2020

Tiialotta Tohmola, Emmi Liljeström, Veera Verkasalo ja Nea Rinne



Tartunnan oireet

COVID-19 tartuntoja on todettu maailmanlaajuisesti myös lapsilla. Verrattuna aikuisiin, lasten tartunnat ovat lieväoireisempia tai jopa oireettomia. Yleisimpiä lapsilla tavattuja oireita ovat olleet kuume ja kuiva yskä sekä flunssan kaltaiset oireet, kuten väsymys, kurkkukipu ja päänsärky1,2,3. Lisäksi oireisiin on voinut liittyä tukkoinen ja vuotava nenä, tai nielun turpoaminen4. Harvemmin tavattavia oireita ovat erilaiset vatsaoireet, kuten pahoinvointi, vatsakipu ja ripuli sekä alahengitystieinfektiot, kuten keuhkokuume5,6. Kuume ja yskä ovat selkeästi yleisimpiä oireita, mutta niitä tavataan lapsipotilailla kuitenkin harvemmin kuin aikuisilla3. Vaikka tauti on lapsilla usein vähäoireinen tai oireeton, voi harvoissa tapauksissa vakaviakin taudinkuvia esiintyä1,4,7. Suurin osa lapsipotilaista saa kuitenkin hyvän ennusteen ja paranee 1-2 viikon kuluessa8.

Syy sille, miksi useat lapset ja nuoret aikuiset sairastavat COVID-19 lieväoireisena tai oireettomana, on vielä osin tuntematon. Yleisesti ottaen lasten ja aikuisten immuunijärjestelmät ovat erilaisia sekä koostumuksen, että toiminnallisuuden suhteen. Yksi hypoteesi onkin, että lapsilla on kvalitatiivisesti erilainen vaste SARS-CoV-2 virukseen. Toinen esitetty hypoteesi on samanaikaisten virusten esiintyvyys hengitysteissä. Pienillä lapsilla erilaiset virustaudit ja ylähengitystieinfektiot ovat yleisiä. Tällaisessa tilanteessa virukset kilpailevat elintilasta eivätkä välttämättä pääse lisääntymään. Taudinkuvan vakavuuden ja viruspartikkeleiden määrän onkin todettu korreloivan keskenään. Kolmas hypoteesi löytyy angiotensiini 2 (ACE2) reseptoreista. ACE2 reseptoreilla on tärkeä rooli SARS-CoV-2 sitoutumisen ja infektion kannalta. Kyseisiä reseptoreita löytyy mm. hengitysteistä, keuhkoista ja suolistosta. Aikuisilla kohonneen verenpaineen hoitoon käytetään ACE reseptoreihin vaikuttavia lääkkeitä, jotka indusoivat ACE2:ta. Lisääntynyt ACE2 ilmentyminen voisi selittää aikuisten vakavampaa taudinkuvaa.9 Hypoteesi on kuitenkin hieman ristiriidassa tutkimusten kanssa, joissa ACE2:a katsotaan olevan hyötyä muita keuhkoinfektioita vastaan.10



Tartunnan levinneisyys

Tähän mennessä tutkimustulokset viittaavat siihen, että lapset eivät sairastu COVID-19 infektioon yhtä helposti tai vakavasti kuin aikuiset. Eri maiden tutkimuksissa lasten osuus tartunnan saaneista ihmisistä on useimmiten pieni, mutta tulokset eivät välttämättä ole luotettavia. Espanjassa, Madridissa, 4695 positiivisesta COVID-19 infektiosta vain 0,8% havaittiin alle 18-vuotiailla11. Tutkijat kuitenkin mainitsevat, että testauskapasiteetin rajallisuuden vuoksi testit keskitettiin sairaalassa olleisiin lapsiin, joilla oli yleisesti vakavammat oireet kuin muilla infektion saaneilla lapsilla. Näin ollen tulokset eivät anna luotettavaa kuvaa alle 20-vuotiaiden infektioiden määrästä. Tutkijat mainitsevat myös testauksessa käytettyjen testien sensitiivisyyden olevan vain 32-63%, jonka vuoksi alle 20-vuotiaiden positiivisten tapausten määrä voi olla suurempi. Hollannissa käynnissä olevan vasta-ainetutkimuksen mukaan vain kahdella prosentilla tutkimukseen osallistuneilla alle 20-vuotiailla on havaittu vasta-aineita veressä12. Tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä ja näytteet oli otettu tutkittavien henkilöiden omasta toimesta ilman ammattilaisen valvontaa.



Tartunnan leviäminen

Levittävätkö tartunnan saaneet lieväoireiset lapset virusta helposti ympäristöönsä? Tutkimustulokset eivät ole yksiselitteisiä, koska tartuntaketjuja on hankala osoittaa luotettavasti. Australialaisessa raportissa yhdeksän infektion saanutta oppilasta sekä yhdeksän infektion saanutta työntekijää altisti läheisessä kontaktissa yhteensä 735 oppilasta ja 128 työntekijää 15:ssa eri koulussa. Altistumisen jälkeen vain kahdella oppilaalla todettiin positiivinen testitulos, mutta tartunnan alkuperästä ei voida olla täysin varmoja. Vaikka tartuntojen leviäminen oli vähäistä, myöskään aikuiset eivät levittäneet virusta toisilleen13.

Yksi syy lapsilla havaittujen positiivisten tulosten vähäisyyteen voi olla immuunipuolustuksessa. COVID-19 tartunta on lapsilla lieväoireisempi kuin aikuisilla, tai joissain tapauksissa myös oireeton9 jonka vuoksi immuunipuolustus ei välttämättä kehitä vasta-aineita virusta vastaan. Tämä voi vaikuttaa vasta-aineisiin perustuvan testauksen tuloksiin vasta-aineiden pitoisuuden ja testien sensitiivisyyden vuoksi14.

Oireettomat aikuiset ja lapset voivat mahdollisesti levittää tartuntaa tiedostamattaan myös kahden viikon karanteeniajan jälkeenkin. Esimerkiksi viruksen perimää on löydetty PCR-menetelmällä aikuisten potilaiden ylähengitysteistä jopa 28 päivää ensimmäisen positiivisen testin jälkeen15. Kyseisessä tutkimuksessa viruksen perimää ei kuitenkaan löydetty lasten ylähengitysteiden näytteistä enää 5-17 päivän jälkeen. Tässä tutkimuksessa kuitenkin painotetaan, ettei positiivisen PCR testin omaavien potilaiden näytteitä viljelty elinkykyisen viruksen toteamiseksi, minkä vuoksi julkaisijat eivät pystyneet varmuudella sanomaan oliko kyseisten henkilöiden vielä mahdollista levittää tartuntaa. Elävää virusta tai viruksen perimäainesta on kuitenkin löytynyt myös useissa tutkimuksissa sekä aikuisten16, että lapsien ulostenäytteistä17, 18 vielä silloinkin, kun virusta ei enää löytynyt ylähengitysteiden näytteistä16,17



Yhteenveto

Lapsipotilailla todetut COVID-19 tartunnan oireenkuvat ovat aikuisiin verrattuna lieviä. Lisäksi lapsilla on tavattu aikuisia useammin oireettomia tartuntoja. Alle 18-vuotiaiden keskuudessa olevien tartuntojen määrää ei voida kuitenkaan vielä tarkasti määritellä. Myös lasten kyvystä levittää COVID-19 tartuntaa tarvitaan enemmän ja luotettavampaa tutkimusta, jotta voidaan määritellä tarkat tartuntaketjut ja riski taudin leviämiselle.


Tilaa uutiskirje ja seuraa Pandemia.fi-sivustoa Twitterissä lukeaksesi tekstit ensimmäisten joukossa.


Lisää tiedettä? Olemme keränneet kaikki 270 "Lapset ja Covid-19" -aihetta käsittelevät vertaisarvioidut artikkelit ja preprintit yhteen kätevään taulukkoon, jossa tutkimusta voi suodattaa ja lajitella mm. viittausmäärän, lehden vaikuttavuuskertoimen tai mediahuomion perusteella. Tutustu tietokantaan.


Lähteet

1. Castagnoli R, Votto M, Licari A, et al. Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus 2 (SARS-CoV-2) Infection in Children and Adolescents: A Systematic Review. JAMA Pediatr. April 2020. doi:10.1001/jamapediatrics.2020.1467

2. Chen ZM, Fu JF, Shu Q, et al. Diagnosis and treatment recommendations for pediatric respiratory infection caused by the 2019 novel coronavirus. World J Pediatr. February 2020:1-7. doi:10.1007/s12519-020-00345-5

3. Su L, Ma X, Yu H, et al. The different clinical characteristics of corona virus disease cases between children and their families in China – the character of children with COVID-19. Emerg Microbes Infect. 2020;9(1):707-713. doi:10.1080/22221751.2020.1744483

4. Qiu H, Wu J, Hong L, Luo Y, Song Q, Chen D. Clinical and epidemiological features of 36 children with coronavirus disease 2019 (COVID-19) in Zhejiang, China: an observational cohort study. Lancet Infect Dis. March 2020. doi:10.1016/S1473-3099(20)30198-5

5. Hong H, Wang Y, Chung H-T, Chen C-J. Clinical characteristics of novel coronavirus disease 2019 (COVID-19) in newborns, infants and children. 2020. doi:10.1016/j.pedneo.2020.03.001

6. Li Y, Guo F, Cao Y, Li L, Guo Y. Insight into COVID‐2019 for pediatricians. Pediatr Pulmonol. 2020;55(5):E1-E4. doi:10.1002/ppul.24734

7. Cascella M, Rajnik M, Cuomo A, Dulebohn SC, Di Napoli R. Features, Evaluation and Treatment Coronavirus (COVID-19). StatPearls Publishing; 2020. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/32150360. Accessed April 18, 2020.

8. Shen KL, Yang YH. Diagnosis and treatment of 2019 novel coronavirus infection in children: a pressing issue. World J Pediatr. February 2020:1-3. doi:10.1007/s12519-020-00344-6

9. Brodin P. Why is COVID‐19 so mild in children? Acta Paediatr. April 2020:apa.15271. doi:10.1111/apa.15271

10. Imai Y, Kuba K, Rao S, et al. Angiotensin-converting enzyme 2 protects from severe acute lung failure. Nature. 2005;436(7047):112-116. doi:10.1038/nature03712

11. Tagarro A, Epalza C, Santos M, et al. Screening and Severity of Coronavirus Disease 2019 (COVID-19) in Children in Madrid, Spain. JAMA Pediatr. 2020. doi:10.1001/jamapediatrics.2020.1346

12. Children and COVID-19 | RIVM. https://www.rivm.nl/en/novel-coronavirus-covid-19/children-and-covid-19. Accessed April 28, 2020.

13. COVID-19 in Schools-the Experience in NSW Overview.; 2020. http://www.ncirs.org.au/covid-19-in-schools

14. Suomalaisprofessori: Korona­virukselle kehittyy immuniteetti, mutta kaikki virusta kantaneet eivät ehkä saa sitä - Hyvinvointi | HS.fi. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006489778.html. Accessed April 28, 2020.

15. Song R, Han B, Song M, et al. Journal of Infection Clinical and epidemiological features of COVID-19 family clusters in Beijing. China, J Infect. 2020. doi:10.1016/j.jinf.2020.04.018

16. Hindson J. COVID-19: faecal–oral transmission? Nat Rev Gastroenterol Hepatol. 2020;17(5):259-259. doi:10.1038/s41575-020-0295-7

17. Xu Y, Li X, Zhu B, et al. Characteristics of pediatric SARS-CoV-2 infection and potential evidence for persistent fecal viral shedding. Nat Med. 2020;26(4):502-505. doi:10.1038/s41591-020-0817-4

18. Lin J, Duan J, Tan T, Fu Z, Dai J. The isolation period should be longer: Lesson from a child infected with SARS-CoV-2 in Chongqing, China. Pediatr Pulmonol. April 2020. doi:10.1002/ppul.24763